Kansantalouden kohentamiseen tarvitaan uusia ratkaisuja – pelkillä leikkauksilla ja paperin viennillä emme pidä edes nykyisen kaltaisten julkisten palveluiden tasoa yllä kovin kauaa. Panostamalla fiksusti energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan voidaan saada aikaan investoinneille todellista kilpailukykyistä tuottoa. Tällaista mahdollisuutta ei moni muu ala tarjoa.
Suunnitelmallinen energiapolitiikka luo uutta kasvua. Nykyään energiatehokkuuden ja energiantuotannon tukipolitiikan ennustettavuus on erittäin hankalaa, koska vallassa oleva puolue saattaa muuttaa linjauksia täysin erilaisiksi kuin edellinen hallitus. Heikon ennustettavuuden vuoksi investoinnit energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan ovat hyvin riskialttiita. Tarvitaan selkeät tavoitteet ja määritelmät energiapolitiikan suunnalle.
Energiaremontti 2015 -kampanja tähtää juuri määrätietoiseen suunnan muutokseen Suomen energiapolitiikassa. Tarkoituksena ei ole investoida päättömästi uusiutuvaan energiaan tai energiatehokkuuden parannuksiin vaan valita kustannustehokkaimmat keinot päästöjen vähentämiseen. Järkevin tapa vähentää päästöjä on vähentää energiankulutusta kustannustehokkaasti saavutettavalle tasolle ja tuottaa loput päästöttömillä energialähteillä.
Eri alojen asiantuntijoista koostuva professorityöryhmä on kehittänyt uuden energiapoliittisen kriteeristön, minkä mukaan voidaan arvioida eri energiaratkaisujen vaikutuksia kansakunnan kokonaisedun kannalta. Tavoitteena on parantaa energiapolitiikan uskottavuutta tekemällä energiapolitiikasta objektiivista, avointa ja johdonmukaista. Uudessa kriteeristössä tarkastellaan energiaratkaisujen sosio-ekonomisia vaikutuksia, kustannusvaikutuksia sekä ympäristövaikutuksia. Tarkoituksena on, että kaikki energiaratkaisut valittaisiin samaa uutta kriteeristöä käyttäen.
Yksi merkittävä energiaratkaisu on rakennusten energiatehokkuuden parantaminen. Suomen rakennuksissa on noin 30-50 miljardin euron korjausvelka. Taloudellisesti kannattava korjaustarve on 3,2 miljardia euroa vuodessa vuosina 2016-2025. Asunto- ja viestintäministeri Pia Viitasen nimittämä Remonttiryhmä on luonut selkeät ehdotukset lähiöiden korjausvelan parantamiseen. Seuraavan hallituksen tulisi määrätietoisesti alkaa toteuttamaan näitä toimenpide-ehdotuksia, jotta saadaan pidettyä ihmisten asunnot asumiskelpoisina.
Korjausten yhteydessä voidaan tehdä mittavia energiatehokkuuden parannuksia, lisätä uusiutuvan energian käyttöä ja ottaa käyttöön älyratkaisuja, joiden avulla saadaan parannettua asumisviihtyvyyttä. Energiankäytön uudistamisen lisäksi näin voidaan löytää ratkaisuja sosiaalisiin ongelmiin, kuten vanhusten kotona asumisen haasteisiin. Korjausten yhteydessä voidaan myös täydennysrakentaa asuinaluieita ja näin vähentää asuntopulaa varsinkin kasvukeskuksissa. Korjausvelan vähentämisellä pystytään luomaan valtavasti työpaikkoja ja uudenlaista liiketoimintaa esim. Cleantech-alalle, jossa on odotettavissa 4000 miljardin euron markkinat vuoteen 2025 mennessä.
Rakennusalan työttömyysluvut ovat todella synkkiä ja tulevaisuus näyttää epävarmalta. Korjausrakentaminen on lähes ainoita rakennusalan aloja, joilla menee kohtalaisen hyvin. Korjausrakentamisesta voisikin tulla rakennusalan työttömyydelle pelastava tekijä. Valtion avustuksilla on tärkeä osa korjausrakentamisen edistämisessä. Siksi olisi tärkeää, että valtion korjausavustuksia jaetaan suunnitelmallisesti hallituksen puoluekannasta riippumatta. Lisäksi korjausavustusten kriteeristöä olisi syytä uudistaa. Avustusten määrä tulisi suhteuttaa korjauksen toteutuneisiin ja mitattuihin tuloksiin energiatehokkuuden sekä sisäilmaston parantamisesta. Tällainen malli on käytössä Virossa.
Tätä kaikkea ajaa Energiaremontti2015-kampanja, jonka takana on jo tuhansia kansalaisia ja satoja kansanedustajia. Haastamme seuraavan hallituksen mukaan luomaan Suomelle uusi energiapoliittinen suunta yhteistyössä asiantuntijoiden ja kansalaisten kanssa.